Teknologiajuridiikan sanastoa 11/2010

Teknologiajuridiikan sanastoa 11/2010

Agenttisopimus: Agenttisopimuksessa sovitaan tavasta, jolla myytävän tavaran tai palvelun asiakkaalle myyvä taho toimii. Siinä myyvä taho eli agentti solmii myyntisopimukset ostajien kanssa päämiehen eli agenttisopimuksen toisen osapuolen nimissä. Tavarakaupassa tämä tarkoittaa yksinkertaistaen siis sitä, että agentista ei missään vaiheessa tule tavaran omistajaa sen siirtyessä ostajalle edelliseltä omistajalta.

Immateriaalioikeudet: Aineettomat oikeudet eli immateriaalioikeudet (englanniksi intellectual property rights, IPR) ovat oikeuksia ihmisten luovan henkisen työn tuloksien omaperäisiin ilmenemismuotoihin. Ne jakaantuvat tekijänoikeuteen ja teollisoikeuksiin. Teollisoikeuksista taloudellisesti tärkeimpiä ovat patenttioikeus, mallioikeus, hyödyllisyysmallioikeus, tavaramerkkioikeus ja toiminimioikeus.

Joint venture: Joint venture eli yhteisyritys tarkoittaa kahden tai useamman yrityksen yhteistä, yhteiseen lukuun toimivaa erityistä yritystä, joka on perustettu jatkuvaksi tarkoitettua toimintaa varten. Joissakin tapauksissa tosin joint venture –termiä saatetaan käyttää myös konsortioista.

Jälleenmyyntisopimus: Jälleenmyyntisopimuksessa sovitaan sopimuksen kohteena olevan tavaran tai palvelun myyntitavasta. Jälleenmyyntisopimuksessa jälleenmyyjä solmii myyntisopimukset ostajien kanssa omissa nimissään. Tavarakaupassa tämä tarkoittaa yksinkertaistaen siis sitä, että jälleenmyynnissä jälleenmyyjä omistaa myymänsä tavaran.

Know how: know how eli tietotaito tarkoittaa jonkin asian valmistamiseen tarpeellista tietämystä, mukaan lukien keksinnöt ja tekniset menetelmät. Know howsta puhutaan erityisesti silloin, kun kyseessä oleva tietämys on sellaista, että se ei saa eikä voi saada suojaa immateriaalioikeudellisesti. Know how –lisenssisopimuksella lisenssinsaaja saa oikeuden hyödyntää know howta.

Konsortio: Konsortio on yritysten jonkin erityisen, tilapäisen hankkeen toteuttamista varten muodostama projektiorganisaatio. Konsortio voi olla juridiselta muodoltaan tilapäinen työyhteenliittymä. Suurissa projekteissa se voi olla myös yhtiö, kuten avoin yhtiö tai osakeyhtiö. Projektin tarkoitus on tyypillisesti yhteisen tutkimus- ja tuotekehittelyhankkeen toteuttaminen tai yhteisesti toteutettava toimitus. Konsortiosopimus solmitaan sopimuksen osapuolten yhdessä toteuttaman projektin puitteiden ja hallinnon määrittelemiseksi.

Käyttöoikeus: Käyttöoikeus, englanniksi access right, tarkoittaa rajattua hyödyntämisoikeutta johonkin oikeudellisesti suojattuun asiaan, kuten esimerkiksi tekijänoikeuden suojaamaan teokseen. Käyttöoikeuden tarkka sisältö riippuu siitä, mitä osapuolten kesken on kussakin yksittäistapauksessa sovittu.

Lisenssisopimus: Lisenssisopimuksessa jonkin asian oikeudenomistaja antaa toiselle eli lisenssinsaajalle oikeuksia lisensoitavan asian hyödyntämiseen sovitulla tavalla. Tyypillisiä lisensoinnin kohteita ovat patentit, tekijänoikeus ja know how. Tavanomaisesti oikeudesta maksetaan korvaus. Korvaus voi olla kertakorvaus, toistuva korvaus, osuus lisenssinsaajan saamasta hyödystä eli rojalti tai näiden yhdistelmä. Tavallisesti luovutettava oikeus on laadultaan käyttöoikeus. Oikeuksien omistaja voimyös myydä kaikki oikeutensa, jolloin ei ole kysymys lisensoinnista vaan oikeuksien kaupasta.

Mallisopimus: Mallisopimus on jonkin tahon laatima esimerkkisopimus. Mallisopimuksia käytetään usein pohjana kirjoitettaessa yksilöllisesti suunniteltuja ja neuvoteltuja sopimuksia. Mallisopimuksia löytyy erilaisista asiakirjamallikokoelmista, etujärjestöiltä, neuvontaorganisaatioilta ym. Mallisopimuksia on suositeltavaa käyttää lähinnä muistin tukena sopimuksessa sovittavia asioita suunniteltaessa ja neuvoteltaessa sekä esimerkkeinä neuvottelun mahdollisesta lopputuloksesta.

Muistilista: Muistilista on tyypillisesti lista tärkeimmistä sopimukseen sisällytettävistä asioista. Tällaista muistilistaa voi verrata mallisopimuksen eri kohtien otsikoiden listaan.

OEM‐sopimus: Nimitystä OEM‐ (original equipment manufacturer) sopimus käytetään yleensä sopimuksesta, jossa kaksi yritystä sopii joko a) ostajan omiin tuotteisiin liitettävän osatuotteen alihankinnasta, b) ostajan myymään kokonaisuuteen liitettävän yksittäisen oheislaitteen valmistuksesta, tai c) ostajan omalla tavaramerkillään eteenpäin (jälleen‐)myymän tuotteen sopimusvalmistuksesta. OEMsopimuksille on tavanomaista, että lopputuote tai kokonaisuus myydään ostajan tavaramerkillä ja nimellä. Valmistajan nimi ei välttämättä tule lainkaan lopputuotteen tai kokonaisuuden ostajan tietoon. OEM‐sopimuksia solmitaan tyypillisesti suuren, laajoja kokonaisuuksia tai laajaa tuotesarjaa valmistavan ja/tai markkinoivan yrityksen sekä pienemmän yrityksen välillä. Tällöin pienellä yrityksellä on mahdollisuus saada tuotteitaan markkinoille käyttäen hyväksi suuren ja/tai maineikkaan yrityksen markkinakanavia.

Patentti: Patentti on patenttioikeuden rekisteröimällä saatu yksinoikeus ammattimaisesti hyödynnettävissä olevan keksinnön hyödyntämiseen. Keksinnöksi ei katsota pelkästään löytöä, tieteellistä teoriaa tai matemaattista menetelmää, taiteellista luomusta, suunnitelmaa, sääntöä tai menetelmää älyllistä toimintaa, peliä tai liiketoimintaa varten, tietokoneohjelmaa eikä tietojen esittämistä. Patentoitavan keksinnön tulee olla uusi ja erota olennaisesti aikaisemmin tunnetusta.

Rojalti: Rojalti on rahakorvaus, jonka jonkin oikeuden hyödyntäjä maksaa hyödynnetyn oikeuden omistajalle. Rojaltin määrä lasketaan suhteellisena osuutena hyödyntäjän kyseisen oikeuden avulla saamasta rahatuotosta. Rojaltin maksaminen perustuu yleensä sopimukseen oikeuden omistajan ja oikeuden hyödyntäjän välillä. Tyypillisiä tällaisia sopimuksia ovat mm. erilaiset lisenssisopimukset.

Sopimus: Sopimus on sen osapuolten välinen, sitova tahdonilmaisu. Se aiheuttaa osapuolille oikeuksia ja velvollisuuksia. Sopimuksen on perinteisesti katsottu muodostuvan kahdesta tahdonilmaisusta, tarjouksesta ja siihen annetusta myöntävästä vastauksesta. Joidenkin näkemysten mukaan sopimuksen voi katsoa syntyvän myös vähitellen, neuvotteluprosessin tuloksena tai seurauksena sopimuksen välittömästi perustavista tosiseikoista. Viimeksimainittu liittyy mm. automaattisen laitteen välityksellä tehtyihin sopimuksiin. Sopimus voi olla kirjallinen tai suullinen. Oikeustieteessä tunnetaan myös muita sopimuksen muotoja.

Taustaoikeudet: Taustaoikeuksilla tarkoitetaan oikeuksia tutkimus‐ ja kehitysprojektin lähdeaineistoon (background). Taustaoikeudet voivat olla eri tyyppisiä immateriaalioikeuksia. Tutkimus‐ ja kehitysprojektien kannalta merkityksellisimpiä oikeuksia ovat monesti aikaisemmin myönnetyt patentit. Myös lähdeaineistoon kohdistuvilla tekijänoikeuksilla saattaa olla merkitystä. Projektin toteutuksessa tarpeellisten taustaoikeuksien hankinta tapahtuu solmimalla sopimuksia (yleensä lisenssisopimuksia) niiden kanssa, joilla on oikeus luovuttaa kyseisiä oikeuksia tai sopimalla asiasta konsortiosopimuksessa konsortion jäsenten kesken. Oikeuksista joutu yleensä maksamaan rahallisen korvauksen (rojaltin). Konsortiosopimuksissa tosin sovitaan usein tarpeellisten taustaoikeuksien antamisesta maksutta toisten osapuolten käyttöön.

Tulosoikeudet: Tulosoikeuksilla tarkoitetaan oikeuksia projektin tulosaineistoon (foreground). Tulosoikeudet voivat olla eri tyyppisiä immateriaalioikeuksia. Erityishuomiota on aiheellista kiinnittää siihen, miten tulosoikeudet jakautuvat projektin osapuolien välillä tasapuolisesti. Asiasta on syytä sopia osapuolten kesken.

Tekijänoikeus: Tekijänoikeus on yksinomainen oikeus teoksen hyödyntämiseen. Teoksia ovat muodoltaan itsenäiset ja omaperäiset kirjalliset ja taiteelliset teokset. Teoksia voivat olla mm. kirjoitukset, kuvat, taideteolliset tuotteet ja tietokoneohjelmat.

‐ Vakioehdot: Vakioehdot ovat jonkin yrityksen omaan käyttöönsä tai järjestön jäsentensä tai yleiseen käyttöön laatimia sopimusehtojen kokoelmia. Niissä on pyritty laatimaan usein toistuviin sopimuksiin yleispätevät ehdot, joita tarvittaessa muutetaan tai täydennetään osapuolten välillä neuvotellulla sopimusasiakirjalla. Vakioehdot sekä mahdolliset yksilöllisesti neuvotellut lisäykset muodostavat yhdessä vakiosopimuksen. Tavanomaista on osapuolten välillä sopimusta kirjattaessa viitata sopimuksessa joihinkin vakioehtoihin osana sopimusta: ”Tähän sopimukseen sovelletaan…” tai muulla vastaavalla tavalla. Tällöin sopimuksessa mainituista vakioehdoista tulee osa sopimusta osapuolten välillä. Sisällöltään ankaria ja yllättäviä vakioehtoja tulee sopimustekstissä korostaa, jotta niiden sitovuus olisi kiistaton.

Välimiesoikeus: Välimiesoikeus on yksittäistä riita‐asiaa ratkaisemaan nimetty, yhdestä tai useammasta välimiehestä koostuva kokoonpano. Välimiesoikeutta voidaan käyttää riidan ratkaisussa osapuolten välisellä sopimuksella joko riidan jo synnyttyä. Sen käyttämisestä mahdollisten tulevien riitojen ratkaisussa voidaan sopia jo esim. jotakin sopimusta vasta solmittaessa, sopimukseen liitettävällä maininnalla. Välimiesoikeus ei ole varsinainen tuomioistuin, mutta pääsääntöisesti sen ratkaisut sitovat riidan osapuolia juridisesti. Mikäli välimiesoikeuden käytöstä on sitovasti sovittu, tuomioistuin ei enää voi ratkaista riitaa. Välimiesoikeus on tuomioistuinta usein merkittävästi nopeampi, sitä käytettäessä asia pysyy usein varmemmin poissa julkisuudesta ja välimiesten oikea valinta voi taata ratkaisijoiden asiantuntemuksen suhteessa riidan aiheeseen.