Hankintalain muutokset 2010 5/2010

Hankintalain muutokset 2010 5/2010

Julkisten hankintojen uudet kynnysarvot voimaan 1.6.2010

Hankintalain muutoksen myötä kynnysarvot kaksinkertaistuvat. Poikkeuksen tekevät rakennusurakat ja käyttöoikeusurat. Näiden kynnysarvoa nostetaan 100 000 eurosta 150 000 euroon. Kansallisten kynnysarvojen nostamiseen ryhdyttiin, kun eduskunta esitti asiaa kannanotossaan hankintalakiselonteosta. Yrittäjäjärjestöt ja yksityisen terveydenhoitoalan palveluntuottajat vastustivat kynnysarvojen korottamista.

Kesäkuun alusta lähtien kansallinen kynnysarvo tavara‐ ja palveluhankinnoille, käyttöoikeussopimuksille ja suunnittelukilpailuille on 30.000 euroa (nykyään 15.000 euroa). Terveydenhoitoja sosiaalipalveluiden ja koulutuspalveluiden yhteishankinnoille kynnysarvo on 100.000 (50.000) euroa sekä rakennusurakoille ja käyttöoikeusurakoille 150.000 (100.000) euroa.

Lain muutos ei käytännössä kuitenkaan tarkoita, että kynnysarvojen alle jäävät hankinnat jäisivät kilpailuttamatta. Hankintayksiköillä on käytännössä omat ohjeensa, joiden mukaan myös kynnysarvojen alle jäävät hankinnat tulee kilpailuttaa. Näistä hankinnoista ei kuitenkaan voi valittaa markkinaoikeuteen. Sen sijaan niistä voi kyllä tehdä aiempaan tapaan kunnallisvalituksen tai hallintovalituksen. Näillä valituksilla ei kuitenkaan käytännössä ole vaikutusta tehdyn hankintapäätöksen muuttamiseen tai niillä ei voida puuttua jo tehtyyn hankintasopimukseen. Näillä valituksilla voi olla vaikutusta hankintayksikön tulevaan toimintaan, mutta en usko näiden valitusten tekijälle, jos se on tarjousmenettelyyn osallistunut yritys, aiheutuvan hyötyä valittamisesta ko. hankintayksikön tulevia hankintoja silmälläpitäen.

Myös valittamiseen ja hankintapäätöksen korjaamiseen tulee muutoksia

Aiemman lain mukaan markkinaoikeudelle tehtiin hakemus ja uuden lain mukaan markkinaoikeudelle tehdään valitus hankintayksikön päätöksestä. Lain muutoksella ei ole vaikutusta siihen, ketkä voivat tehdä hankintayksikön päätöksestä valituksen. Hankintaa koskevan asian voi edelleen saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen se, jota asia koskee.

Menettelyn muuttaminen muutoksenhauksi ei vaikuta siihen kenellä on oikeus tehdä valitus hankintayksikön päätöksestä. Tästä on tullut minulle muutamia kyselyitä ja asiakkailleni on ollut epäselvää, kenellä on valitusoikeus hankintapäätöksestä, joten siitä muutamalla sanalla.

Vakiintuneessa oikeuskäytännössä asianosaisena on pidetty lähinnä alalla toimivaa yrittäjää, jolla on tai olisi ollut mahdollisuus saada oma tarjouksensa hyväksytyksi oikein toteutetussa hankintamenettelyssä. Alalla toimiminen on riittänyt asianosaisaseman edellyttämän oikeudellisen intressin perusteeksi erityisesti niissä tapauksissa, joissa oikeussuojapyyntö perustuu hankinnan kilpailuttamisen laiminlyömiseen. Hakijana on voinut olla myös toimittaja, jonka hankintayksikkö on muutoin lainvastaisesti jättänyt tarjousmenettelyn ulkopuolelle. Tilanteissa, joissa hankintayksikkö on kilpailuttanut hankinnan hankintasäännösten edellyttämällä tavalla, alalla toimiva yrittäjä on oikeuskäytännössä katsottu asianosaiseksi lähtökohtaisesti vain, jos yrittäjä on antanut tarjouskilpailussa tarjouksen tai jos yrittäjä on ainakin voinut osoittaa pyrkineensä osallistumaan tarjouskilpailuun.

Myös valitusaika on säilynyt ennallaan, eli valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen.

Markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella voidaan saattaa hankintayksikön päätös tai hankintayksikön muu hankintamenettelyssä tehty ratkaisu, jolla on vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan. Siis muustakin päätöksestä kuin hankintakilpailun lopputuloksesta voi valittaa. Valitusta ei kuitenkaan voi tehdä hankintayksikön sellaista päätöksestä tai muusta ratkaisusta, joka koskee yksinomaan hankintamenettelyn valmistelua.

Hankintaoikaisu ja suorahankinnasta ilmoittaminen

Hankintayksikkö voi myös itse tehdä hankintaoikaisun. Tällöin hankintayksikkö voi itse poistaa virheellisen päätöksensä tai peruuttaa muun hankintamenettelyssä tehdyn ratkaisun ja ratkaista asian uudelleen (hankintaoikaisu), jos päätös tai muu hankintamenettelyssä tehty ratkaisu perustuu lain soveltamisessa tapahtuneeseen virheeseen. Toisin kuin nykyään uuden päätöksen tekeminen tai ratkaisun korjaaminen ei edellytä asianosaisen suostumusta. Päätöstä tai ratkaisua ei kuitenkaan voida korjata hankintaoikaisuna, jos hankintasopimus on tehty.

Hankintayksikkö voi ottaa hankintaoikaisun käsiteltäväkseen omasta aloitteestaan tai asianosaisen vaatimuksesta. Hankintayksikön on ilmoitettava hankintaoikaisun vireille tulosta välittömästi niille, joita asia koskee. Asianosaisen on esitettävä vaatimus 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta hankintamenettelyssä tehdystä ratkaisusta. Hankintayksikkö voi itse ottaa hankintapäätöksen tai ratkaisun korjattavakseen 60 päivän kuluessa siitä, kun hankintaoikaisun kohteena oleva päätös tai ratkaisu on tehty.

Hankintaoikaisun vireilletulo ja käsittely eivät vaikuta siihen määräaikaan, jonka kuluessa asianosaisella on oikeus hakea muutosta valittamalla markkinaoikeuteen. Vastaavasti hankinnanoikaisun vireilläololla ei estä markkinaoikeutta käsittelemästä asiaa.

Lain muutoksella pyritään myös lisäämään suurten, EU‐kynnysarvon, ylittävien suorahankintojen avoimmuutta ennen hankintasopimuksen tekemistä. Hankintaa tekevää hankintayksikkö voi vapaaehtoisesti ilmoittaa julkisesti sähköisessä HILMA‐hankintailmoitusjärjestelmässä, että se tekee suorahankinnan eli hankinnan ilman julkista kilpailutusta. Muilla yrityksillä on tällöin kaksi viikkoa aikaa valittaa päätöksestä. Tämä jäänee kuitenkin kauniiksi pyrkimykseksi, sillä ilmoittamatta jättämisestä ei ole mitään sanktioita. Miksi hankintayksikkö siis tekisi ilmoituksen, josta voisi valittaa, kun ilmoittamisesta ei ole sille mitään hyöytä ja siihen ei ole pakkoa.

Päätös hankinnasta, valitusosoitus ja oikaisuohje voidaan antaa myös sähköpostitse

Hankintayksikön tekemä päätös perusteluineen sekä valitusosoitus ja oikaisuohje on annettava tiedoksi kirjallisesti niille, joita asia koskee. Käytännössä tämä tarkoittaa tarjouskilpailuun osallistuneita. Päätös edellä mainittuine asiakirjoineen voidaan antaa tiedoksi käyttäen ehdokkaan ja tarjoajan hankintayksikölle ilmoittamaa sähköistä yhteystietoa. Käytettäessä sähköistä yhteystietoa ehdokkaan ja tarjoajan katsotaan saaneen päätöksestä oheisasiakirjoineen tiedon sinä päivänä, jolloin mainitut asiakirjat sisältävä sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavasta muusta seikasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa hankintayksikön on merkittävä viestiinsä erikseen tieto viestin lähettämispäivästä.

Markkinaoikeudelle uusia välineitä hankintojen valvontaan

Julkisten hankintojen valvonta muuttuu myös siten, että markkinaoikeus saa käyttöönsä uusia seuraamuksia: hankintasopimuksen tehottomuusseuraamuksen, seuraamusmaksun ja sopimuskauden lyhentämisen.

Näitä sovelletaan vain vakavissa, EU‐kynnysarvojen ylittävien hankintojen menettelysääntöjen rikkomuksissa kuten laittomissa suorahankinnoissa. Hankintasopimuksen tehottomuusseuraus voi koskea vain vielä täyttämättä olevia sopimusvelvoitteita. Hankintayksikölle voidaan myös määrätä valtiolle maksettava sakon kaltainen seuraamusmaksu tai sopimuskauden lyhentäminen.