Immateriaalioikeudet teknologian hyödyntämisessä 11/2010

Immateriaalioikeudet teknologian hyödyntämisessä 11/2010

Yleistä

Ihmisten luovan henkisen työn tuloksilla on aina oma arvonsa. Yksi osa tästä arvosta on moraalinen arvo ja toinen taloudellinen arvo. Näitä arvoja ylläpitämään ja suojaamaan on kehittynyt aineettomia eli immateriaalioikeuksia. Immateriaalioikeuksilla ei suojata ideaa, ajatusta sinänsä, vaan sen omaperäistä ilmenemismuotoa. Immateriaalioikeudet jakaantuvat tekijänoikeuksiin ja teollisoikeuksiin. Tekijänoikeus syntyy automaattisesti, kun taas teollisoikeuksien syntymisen ehtona on yleensä oikeuden rekisteröinti viranomaisen pitämään rekisteriin. Suomessa tällainen viranomainen on Patentti‐ ja rekisterihallitus (PRH). Teollisoikeuksista merkittävimpiä ovat

‐ patenttioikeus,
‐ tavaramerkkioikeus,
‐ mallioikeus,
‐ hyödyllisyysmallioikeus ja
‐ toiminimioikeus.

Teknologian hyödyntämisessä ollaan käytännössä aina tekemisissä immateriaalioikeuksien kanssa. Usein menestyksellisen teknologiaprojektin lopputulos on innovaatio, joka on immateriaalioikeudellisesti suojattu. Immateriaalioikeudet muodostavat teknologiayritysten liiketoiminnan perustan. Sen vuoksi niihin on kiinnitettävä runsaasti huomiota ja päätettävä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa niiden suojaamiseen ja käyttöön liittyvät toimintaperiaatteet. Ammattilaiset puhuvatkin erityisestä yrityksen IPR‐strategiasta (IPR = Intellectual Property Rights eli immateriaalioikeudet). Pienenkin teknologiayrityksen on syytä sisällyttää esimerkiksi liiketoimintasuunnitelmaansa IPRstrategiaa koskeva jakso, jossa kuvataan, miten yritys varmistaa immateriaalioikeuksiin liittyvien kysymysten hyvän hoidon.

Teknologiaprojekteissa merkittävimmät pohdittavat immateriaalioikeudelliset kysymykset liittyvät toisaalta taustaoikeuksien hankintaan ja toisaalta oikeuksiin projektin tuloksiin, ns. tulosoikeuksiin. Suunnittelemalla näihin osa‐alueisiin liittyvien erityiskysymysten ratkaisut mahdollisuuksien mukaan etukäteen voidaan välttää monia vakavia ongelmia. Varsinkin tulosoikeuksien käytön suunnittelu on elimellinen osa yrityksen strategista suunnittelua.

Taustaoikeuksien hankinta

Täysin uusia ideoita maailmassa syntyy hyvin harvoin. Useimmat ideat pohjautuvat johonkin, jota joku on jo ajatellut aikaisemmin. Nämä aikaisemmat ajatukset ovat monissa tapauksissa erilaisten oikeuksien suojaamia. Tällaisia oikeuksia kutsutaan taustaoikeuksiksi.

Taustaoikeudet voivat olla eri tyyppisiä immateriaalioikeuksia. Tutkimus‐ ja tuotekehitysprojektien kannalta merkityksellisimpiä oikeuksia ovat monesti aikaisemmin myönnetyt patentit. Myös taustamateriaaliin kohdistuvilla tekijänoikeuksilla saattaa olla merkitystä.

Kunkin projektin analysointivaiheessa on aiheellista ottaa selvää ja kirjata muistiin ne aikaisemmat ideat ja materiaalit, joiden pohjalta omia ideoita on tarkoitus työstää ja hyödyntää. Jo projektin analysointivaiheessa on otettava selvää, kohdistuuko näihin aikaisempiin ideoihin ja materiaaleihin joidenkin muiden tahojen oikeuksia. Varsinkin uutuustutkimus paljastaa usein, että asia on näin. Tällöin yrityksen on joko pyrittävä hankkimaan oikeus käyttää projektissaan kyseisiä oikeuksia, esimerkiksi toisen patenttia, tai muokattava omaa projektiaan siten, että toisten oikeuksien rajoittamia ideoita ja materiaaleja ei tarvita. Uutuustutkimuksesta löytyy lisätietoa mm. patentti‐ ja rekisterihallituksesta.

Taustaoikeuksien hankinta tapahtuu solmimalla sopimuksia (yleensä lisenssisopimuksia) niiden kanssa, joilla on oikeus luovuttaa kyseisiä oikeuksia. Oikeuksista joutuu tavanomaisesti maksamaan rahallisen korvauksen (rojalti).

Jos tutkimus‐ ja kehityshanke toteutetaan kahden tai useamman yrityksen yhteistyönä, on tavanomaista sopia, että projektin toteuttamisessa tarvittavat taustaoikeudet (esimerkiksi oikeus tietokoneohjelmien käyttöön tai patentoituun keksintöön) annetaan yhteistyökumppaneiden käyttöön korvauksetta edellyttäen, että myös projektin tulosten hyödyntämisessä päästään kaikkia tyydyttävään lopputulokseen. Näitäkin seikkoja on tarpeellista pohtia jo hankkeen alkuvaiheessa.

EU‐rahoitteisissa hankkeissa edellytetään, että tausta‐ ja tulosoikeuksien käytöstä hankkeessa sovitaan tietyllä tavalla. Tällä viranomaiset tavoittelevat sitä, että T&Kprojektin yhteydessä osallistujat sitoutuvat jakamaan keskenään tietojaan, siis siirtämään teknologista tietoa hankkeen puitteissa osallistujalta toiselle.

Projektin tulosten jakaminen, juridinen suunnittelu

Tutkimus‐ ja kehitysprojekteissa on aina tarkoitus saada jonkinlaisia tuloksia aikaan. Yritykset tavoittelevat tavanomaisesti kaupalliseen hyödyntämiseen sopivaa uutta tuotetta tms. Projektiin mahdollisesti osallistuvat tutkimuslaitokset ja oppilaitokset tavoittelevat niille asetettujen yleisten tavoitteiden, kuten tieteen, tutkimuksen ja kehitystoiminnan edistämisen, täyttämistä. Tämä voi tapahtua varsinkin erilaisia tieteellisiä julkaisuja ja opinnäytetöitä tuottamalla.

Projektiin osallistuvien tahojen intressit suhteessa projektilla tavoiteltaviin tuloksiin saattavat poiketa toisistaan ja mennä ristikkäin. Kun kuitenkin tavoiteltavat tulokset ovat syy projektin aloittamiseen, on syytä pyrkiä sopimaan selkeästi tulosten jakaantumisesta osallistujien kesken siten, että kaikkien edut tulevat kohtuullisella tavalla huomioonotetuiksi. Tulosten hyödyntämiseen liittyvistä keskeisistä asioista on aina pyrittävä sopimaan jo projektin alussa. Näissä neuvotteluissa on parhaassa asemassa yritys, joka on etukäteen suunnitellut mahdollisimman hyvin, miten se käytännössä tahtoo hyödyntää projektin tuloksia.

Asiaan on syytä paneutua, vaikka yritys tekisi tutkimus‐ ja kehitystyötä omin päinsä, ilman yhteistyökumppaneita. Tällöinkin yrityksen sisällä selvitettävä, saako projektiin osallistuva henkilöstö oikeuksia syntyviin tuloksiin vai siirtyvätkö kaikki oikeudet yritykselle. T&K‐hankkeita toteuttavan yrityksen on käytännössä tarpeen kehittää johdonmukainen toimintatapa työsuhdekeksintöjen osalta. Kun pelisäännöt on ennalta sovittu yrityksen sisällä esimerkiksi työsopimukseen sisältyvän vakioehdon mukaisiksi, vältytään monilta turhilta sotkuilta ja kiistoilta.

Yrityksen tavoitteena on luonnollisesti saada mahdollisimman laajat oikeudet tuloksien hyödyntämiseen. Lisäksi toiveena on usein, että tulokset eivät tulisi kilpailijoiden tietoon saati sitten julkisuuteen. Kehitystyön tulosten jakautuminen eri yritysten kesken voi myös edellyttää sovittelua. Tutkimuslaitokset ja oppilaitokset ovat usein kiinnostuneet toisaalta lisärahoituksesta työlleen ja toisaalta mahdollisuudesta julkaisuihin ja opinnäytetöihin.

Muita juridisessa suunnittelussa pohdittavia asioita ovat ainakin projektin eri osapuolten tehtävät, oikeudet ja velvollisuudet projektin toteuttamisen aikana ja jälkeen, erityisesti eri osapuolten vastuu projektin seurauksena syntyvistä kustannuksista ja muista velvollisuuksista muita osapuolisia ja ulkopuolisia kohtaan.