Osakeyhtiön varojen vähentyminen, saneeraus ja konkurssi 5/2012

Osakeyhtiön varojen vähentyminen, saneeraus ja konkurssi 5/2012

Liiketoiminnan ollessa tappiollista ja yhtiön pääomien vähetessä tulee yrityksen johdon harkittavaksi kannattaako liiketoimintaa jatkaa. Vaihtoehtoja ovat konkurssi, yrityssaneeraus tai liiketoiminnan jatkaminen. Tällöin tulisi myös selvittää, mikä on yrityksen johdon vastuu jos liiketoimintaa jatketaan sen jälkeen, kun yrityksen oma pääoma on menetetty. Liiketoiminnan jatkaminen sen jälkeen, kun yhtiön oma pääoma on menetetty, johtaa helposti yhtiön johdon ja hallituksen henkilökohtaiseen vastuuseen. Näiden vaihtoehtojen selvittämisessä suosittelen käytettäväksi lakimiestä ja/tai yrityksen tilintarkastajaa. Alla on lyhyesti selvitetty näitä vaihtoehtoja.

Osakehtiön varojen vähentyminen

Osakeyhtiölain (24:23) mukaan, jos yhtiön hallitus havaitsee yhtiön oman pääoman olevan negatiivinen, hallituksen on viipymättä tehtävä osakepääoman menettämisestä rekisteri-ilmoitus kaupparekisteriin. Taloudellisen tilanteen varmistamiseksi voidaan laatia erityinen tilinpäätös, mutta asia voi olla selvä ilman tätäkin. Ilmoituksen tekemisestä ovat vastuussa hallituksen varsinaiset jäsenet ja myös toimitusjohtaja. Rekisterimerkintä voidaan poistaa yhtiön oman ilmoituksen perusteella, jos yhtiön oma pääoma on noussut takaisin yli puoleen osakepääomasta. Omaan pääomaan voidaan laskea esimerkiksi pääomalaina, poistoerot ja yhtiön tekemät vapaaehtoiset varaukset. Huomattava on että osakeyhtiölain mukaan yhtiö sinänsä saa jatkaa toimintaansa, vaikka se olisi miten tappiollinen tahansa.

Hallituksen jäsenen henkilökohtainen vastuu ylivelkaisessa yhtiössä

Rekisteri-ilmoituksen tarkoituksena on tuoda yhtiön taloudellinen tilanne velkojien tietoon. Rekisteri-lmoituksen laiminlyöminen voi johtaa toimitusjohtajan ja hallituksen henkilökohtaiseen vahingonkorvausvastuuseen, jos joku velkoja tai tavarantoimittaja, jolle on aiheutunut luottotappio, voi osoittaa, ettei olisi enää luotottanut yhtiötä jos olisi tiennyt yhtiön oman pääoman menettämisestä.

Julkisen osakeyhtiön kohdalla todetaan lisäksi, että jos yhtiön oma pääoma on alle puolet osakepääomasta, hallituksen on viipymättä laadittava tilinpäätös ja toimintakertomus yhtiön taloudellisen tilanteen selvittämiseksi. Tätä velvollisuutta ei ole yksityisessä yhtiössä. Tässä tilanteessa hallituksen on viipymättä kutsuttava yhtiökokous koolle päättämään toimenpiteistä yhtiön taloudellisen tilanteen tervehdyttämiseksi.

Konkurssi

Yhtiön taloudellisen tilan heiketessä pystytään vielä alkuvaiheessa velkojien kanssa yleensä sopimaan maksujen lykkäämisestä ja tekemään maksusopimuksia. Tässä vaiheessa tulee myös pohdittavaksi ovatko omistajat valmiita tai kykeneviä sijoittamaan yritykseen lisää rahaa, jotta päästäisiin kassakriisin ohitse.

Jos maksuvaikeudet muuttuvat pysyväksi maksukyvyttömyydeksi, on yrityksen hakeuduttava konkurssiin. Velallinen, joka ei kykene vastaamaan veloistaan, voidaan asettaa konkurssiin. Painetta konkurssiin hakeutumiseen tuo se, että maksukyvyttömän yhtiön toiminnan jatkamisen voidaan katsoa rikoslain tarkoittamaksi velallisen epärehellisyydeksi.  Tällöin vahingonkorvausvelvollisuus ja rangaistus voidaan kohdistaa yhtiön puolesta toimineisiin tahoihin henkilökohtaisesti. Kovin pitkään ei siis kannata jäädä odottelemaan että joku velkojista hakisi yhtiön konkurssiin.

Konkurssiin hakeutumisesta päättää osakeyhtiön hallitus. Päätös on osakeyhtiölain mukaan hallituksen asia eikä sitä voida siirtää yhtiökokoukselle. Päätös tehdään yksikertaisella enemmistöllä. Konkurssi on velallisen kaikkia velkoja koskeva maksukyvyttömyysmenettely, jossa velallisen omaisuus käytetään konkurssisaatavien maksuun.

Konkurssi alkaa, kun velallinen asetetaan tuomioistuimen päätöksellä konkurssiin. Konkurssin alettua velallinen menettää oikeuden määrätä konkurssipesään kuuluvasta omaisuudestaan. Konkurssin alkaessa tuomioistuin määrää yhden tai useamman pesänhoitajan velallisen omaisuuden hoitamista ja myymistä sekä muuta konkurssipesän hallintoa varten. Pesänhoitaja ottaa haltuunsa yhtiön omaisuuden ja hänen tulee myös irtisanoa työntekijöiden työsuhteet sekä käynnistää toimet yhtiön omaisuuden realisointia varten. Konkurssimenettelyssä velallisen varallisuudesta maksetaan ensin pesänhoidon kulut. Kun pesä on pesänhoitajan toimesta tullut selvitetyksi, hän jakaa pesän varat konkurssipesän velkojille heidän saatavien suhteessa.

Yrityssaneeraus

Yrityssaneerauksen tarkoituksena on tarjota taloudellisissa vaikeuksissa oleville, mutta elinkelpoisille yrityksille mahdollisuus tervehdyttää toimintaansa lykkäämällä velkojen maksua ja myös leikkaamalla niiden kokonaismäärää. Parhaiten yrityssaneeraus sopii yrityksille, jonka toiminta on kannattavaa, mutta velkojen määrä on niin suuri, ettei niitä pystytä hoitamaan alun perin sovituissa aikatauluissa. Aivan pienille yrityksille saneeraus ei sovellu sen vaatimien kustannusten vuoksi.

Saneeraushakemus

Saneeraukseen voi hakea jättämällä toimivaltaiselle käräjäoikeudelle kirjallisen hakemuksen saneerausmenettelyn aloittamisesta. Pääsääntöisesti toimivaltainen käräjäoikeus on se käräjäoikeus, jonka tuomiopiirissä hakijayrityksen hallintoa hoidetaan. Hakemuksen saneerausmenettelystä voi tehdä velallinen, velkoja, tai useampi velkoja yhdessä. Parhaat menestymisen mahdollisuudet hakemuksella on, kun velallinen saa velkojat, jotka edustavat vähintään viidennestä veloista, puoltamaan hakemusta.

Saneeraushakemuksen tekemisestä tuomioistuimelle päättää yhtiökokous. Yhtiön hallituskin voi tehdä saneeraushakemuksen jos asia on kiireellinen. Tällainen tilanne voi olla se että yhtiötä uhkaa konkurssihakemus. Jos vireillä on konkurssihakemus ja tehdään samaan aikaan saneeraushakemus, jää konkurssihakemus odottamaan saneeraushakemuksen ratkaisemista.

Saneeraus- ja maksuohjelma

Saneerausmenettelyssä yritykselle vahvistetaan maksuohjelma. Maksuohjelmassa velkoja voidaan järjestellä ja näin välttää yrityksen ajautuminen konkurssiin.
Saneerausohjelman toteutumisen seurantaa varten määrätään saneerausohjelman vahvistamispäätöksessä yleensä valvoja, joka useimmiten on sama henkilö, joka toimi selvittäjänä ja on laatinut saneerausohjelman. Mikäli näyttää siltä, että yritys ei suoriudu saneerausohjelman mukaisista maksuista, asiasta on syytä informoida valvojaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Saneerausohjelmaa on mahdollista tehdä muutoksia kerran sen hyväksymisen jälkeen.

Yrityssaneeraus on hyvä keino rauhoittaa yrityksen tilanne ja saada hengähdysaikaa mm. perintätoimista. Saneeraukseen hyväksytty yritys saa yleensä noin 8-12 kuukauden rauhoitusajan velkojensa maksulle. Vasta saneerausohjelman vahvistamisen jälkeen saneerausvelkoja on jälleen suoritettava ohjelman mukaisesti.
Jo saneeraushakemuksen vireille jättäminen käräjäoikeuteen, estää velkojia hakemasta yritystä konkurssiin ennen kuin saneeraushakemus on käsitelty. Saneeraushakemuksella yritys siten pystyy estämään aggressiivisten velkojien perintätoimet.

Käytännössä velallisen kannattaa antaa yrityssaneeraushakemuksen laadinta toimeksiannolla saneeraushakemuksien laadintaa perehtyneelle asiamiehelle.

Yrityssaneerauksen esteet

Saneerausmenettelyä ei voida aloittaa, jos velallinen on maksukyvytön ja on todennäköistä, että maksukyvyttömyyttä ei saneerausohjelman avulla voida poistaa, tai että sen uusiutumista ei voida torjua muuten kuin lyhytaikaisesti. Maksukyvyttömyys itsessään ei ole este. Riittävää on, että pystytään osoittamaan, että maksukyvyttömyys on tervehdyttämistoimilla korjattavissa.

Yrityssaneerausmenettelyä ei voida myöskään aloittaa, jos on todennäköistä, että velallisen varat eivät riitä saneerausmenettelystä aiheutuvien kustannusten kattamiseen, tai on todennäköistä, että velallinen ei kykene maksamaan menettelyn alkamisen jälkeen syntyviä velkoja.

Menettelyn esteenä voi olla myös mm. se, että velallisen kirjanpito on olennaisesti puutteellinen tai virheellinen. Tällöinkin voidaan pyrkiä osoittamaan, että kirjanpito voidaan vaikeuksitta saattaa asianmukaiseen ja luotettavaan tilaan.

Yrityssaneerauksia voidaan tehdä myös ei-julkisesti, ns. vapaaehtoisen menettelyn avulla. Tällöin pyritään velkojien kanssa neuvottelemalla ja tekemällä sopimuksia leikkaamaan velkoja tai sopimaan edullisemmista lainaehdoista. Olennaista on isoimpien velkojien saaminen hankkeen taakse.