Perustietoa tekijänoikeudesta 8/2011

Perustietoa tekijänoikeudesta 8/2011

Tekijänoikeus voidaan määritellä oikeudeksi määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus‐ tai taidelajissa taikka toista tekotapaa käyttäen. Teokset ja teoslajit joita voidaan tekijänoikeudella suojata, on lueteltu tekijänoikeuslaissa. Tekijänoikeus syntyy sille, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen. Täysin mekaanisesti tai kopioimalla synnytettyjä teoksia ei voida suojata tekijänoikeudella, vaan teoksen on ilmennettävä tekijänsä persoonallisuutta.

Suomessa teoksen luojana voi olla ainoastaan luonnollinen henkilö, ei koskaan oikeushenkilö eli yritys. Jos teos syntyy yhteistyössä usean henkilön voimin, on kyseessä yhteisteos, johon kaikilla tekijöillä on yhteisesti tekijänoikeus. Lisäksi on huomattava, että työsuhteessa syntyneen teoksen tekijänoikeuden on yleisesti katsottu kuuluvan työnantajalle. Tästä ei kuitenkaan ole varsinaista lainsäännöstä, paitsi työsuhteessa luotujen tietokoneohjelmien kohdalla. Tällöin tekijänoikeus ohjelmistoon ja siihen välittömästi liittyvään teokseen siirtyy työnantajalle.

Niinpä esimerkiksi työsopimuksessa on syytä sopia siitä, että tekijänoikeus työntekijän työsuhteessa luomiin teoksiin siirtyy työnantajalle. Yrityksen liiketoiminnassa syntyy päivittäin tekijänoikeuden suojaamia teoksia kuten muistioita, suunnitelmia, piirustuksia ja niin edelleen.

Tekijänoikeudella suojataan pääasiallisesti teoksen ns. ilmiasua. Teoksen sisältöä kuten aihetta, motiivia tai perusideaa ei sinänsä suojata, vaan kuka tahansa saa kirjoittaa kirjan samasta aiheesta kuin toinenkin. Tekijänoikeus ei Suomessa edellytä rekisteröintiä, teoksen luominen yksin riittää synnyttämään oikeuden.

Tekijänoikeuden sisältö voidaan jakaa taloudelliseen ja moraaliseen puoleen. Taloudelliset oikeudet antavat tekijälle oikeuden määrätä toiminnoista teoksensa suhteen sekä samalla kieltää muilta tietyt toiminnot koskien teostaan. Taloudelliset oikeudet voidaan jakaa oikeuteen saattaa teos yleisön saataville sekä oikeuteen valmistaa teoskappaleita.

Tekijänoikeuden moraaliseen puoleen kuuluvat ns. isyysoikeus, respektioikeus sekä luoksepääsyoikeus. Isyysoikeus velvoittaa esittämään tekijän nimen hyvän tavan mukaisesti silloin, kun hyödynnetään teoksen luomia taloudellisia oikeuksia. Respektioikeuden nojalla tekijä voi vastustaa sellaista teoksen muuttamista tai julkaisemista, joka on omiaan loukkaamaan tekijänkunniaa. Tämän tekijänkunnian loukkaus ratkaistaan aina tapauskohtaisesti ja objektiivisesti. Luoksepääsyoikeudella viitataan tekijän oikeuteen päästä näkemään ja jäljentämään aiemmin omistuksestaan luovuttamaansa teoskappaletta.

Tekijänoikeuden tuomaa yksinoikeutta on kuitenkin lainsäädännössä rajoitettu. Nämä rajoitukset löytyvät tekijänoikeuslaista.

Tekijänoikeuden perusteita

Tekijänoikeuden kohteena on kirjallinen tai taiteellinen teos. Suojan saamiseksi teoksen tulee ylittää ns. teoskynnys eli yltää teostasoon. Suojattu teos on tekijänsä luovan työn omaperäinen tulos.

Tekijänoikeus syntyy kun teos on luotu. Tekijänoikeuden saaminen ei edellytä rekisteröintiä, ilmoitusta tai muunlaisen muotovaatimuksen täyttämistä.

Tekijänoikeus ei suojaa aihetta, ideaa, metodia, periaatetta, tietosisältöä tai juonta. Tekijänoikeus tuottaa tekijälle sekä taloudellisia että hänen henkilöönsä liittyviä oikeuksia.

Taloudelliset oikeudet

Taloudellisia oikeuksia koskevan perussäännöksen mukaan tekijällä on yksinomainen oikeus määrätä teoksen kappaleiden valmistamisesta ja teoksen saattamisesta yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus‐ tai taidelajissa taikka toista tekotapaa käyttäen.

Teoksen kappaleiden valmistamista on sen tallentaminen ja kopioiminen millä tahansa teknisellä menetelmällä, myös siirtäminen laitteeseen, jolla teos voidaan toisintaa. Teos saatetaan yleisön saataviin, kun

  • se välitetään yleisölle johtimitse tai johtimitta, mihin sisältyy myös teoksen välittäminen siten, että yleisöön kuuluvilla henkilöillä on mahdollisuus saada teos saataviinsa itse valitsemastaan paikasta ja itse valitsemanaan aikana;
  • se esitetään julkisesti esitystapahtumassa läsnä olevalle yleisölle;
  • sen kappale tarjotaan myytäväksi, vuokrattavaksi tai lainattavaksi taikka sitä muutoin levitetään yleisön keskuuteen; taikka
  • sitä näytetään julkisesti teknistä apuvälinettä käyttämättä.

Julkisena esittämisenä ja yleisölle välittämisenä pidetään myös esittämistä ja välittämistä ansiotoiminnassa suurehkolle suljetulle piirille.

Moraaliset oikeudet

Tekijällä on myös moraalisia oikeuksia. Teosta käytettäessä tekijän nimi on ilmoitettava sillä tavoin kuin hyvä tapa vaatii. Teosta ei myöskään saa muuttaa sellaisella tavalla tai saattaa yleisön saataviin sellaisessa yhteydessä, että tämä loukkaa tekijän omalaatuisuutta tai kirjallista tai taiteellista arvoa.

Tekijänoikeuden rajoitukset

Tekijänoikeuteen on laissa tehty monia rajoituksia. Rajoitukset perustuvat sivistyksellisiin tai muihin tärkeisiin yhteiskunnallisiin syihin, mutta niitä on tehty myös käytännöllisistä syistä. Rajoitussäännökset on sijoitettu tekijänoikeuslain 2 lukuun.

Rajoitusten laajuus vaihtelee. Useimmissa tapauksissa tekijänoikeus on säädetty väistymään ja tietty teoksen käyttäminen sallitaan ilman tekijän lupaa ja korvausta maksamatta. Parissa tapauksessa sallitaan käyttäminen niin sanotun pakkolisenssisäännöksen nojalla ilman tekijän lupaa mutta korvausta vastaan.

Tärkeimmät tekijänoikeuden rajoitukset koskevat yksityiseen käyttöön tapahtuvaa kopiointia, opetustoiminnassa sekä arkistoissa, kirjastoissa ja museoissa tapahtuvaa teosten käyttöä, kopiointia vammaisten tarpeisiin, myytyjen teosten edelleen myyntiä, siteeraamista, julkistettujen taideteosten käyttämistä sekä teosten käyttämistä tiedotustarkoituksiin.

Sopimuslisenssijärjestelmä

Eräissä tapauksissa, kun kysymys on lupien myöntämisestä suuren oikeudenhaltijajoukon puolesta suojatun aineiston massakäyttöön, tekijänoikeuden toimivuutta on edistetty ns. sopimuslisenssijärjestelmällä, joka pohjautuu kollektiivisiin neuvotteluihin ja sopimuksiin. Kun käyttäjän ja lukuisia suomalaisia oikeudenhaltijoita edustavan järjestön välillä on tehty sopimus, käyttäjä saa sopimuslisenssisäännöksen nojalla käyttää sellaistenkin oikeudenhaltijoiden teoksia, joita järjestö ei edusta.

Voimassaoloaika

Tekijänoikeus on voimassa tekijän elinajan ja 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä. Tekijänoikeus voidaan luovuttaa eräin poikkeuksin ja oikeus voi myös siirtyä perintönä, avio‐oikeuden tai testamentin nojalla sekä esimerkiksi lisenssisopimuksen välityksellä.

Lähioikeudet

Tekijänoikeuslain 5 luvussa säädetään eräistä tekijänoikeutta lähellä olevista oikeuksista, joista keskeisimmät ovat esittävän taiteilijan, äänitallenteen tuottajan, kuvatallenteen tuottajan, radio‐ ja televisioyrityksen sekä valokuvaajan oikeudet. Näitä kutsutaan yleisesti lähioikeuksiksi.

Lähioikeuksien suojakohteena ei ole teos vaan muu suoritus: teoksen esitys, äänitallenne, kuvatallenne, radio‐ ja televisiolähetyksen signaali, sekä valokuva. Lähioikeuksien suoja on tekijänoikeuden kaltainen mutta joissakin suhteissa rajoitetumpi. Näiden oikeuksien suoja‐aika on 50 vuotta ja se lasketaan esitys‐, tallentamis‐, julkaisemis‐, lähetys‐ tai valmistamisvuodesta.

Lähioikeuksiin kuuluu edellä mainittujen lisäksi myös luettelon ja tietokannan valmistajan suoja. Huomattavaa panostusta edellyttänyttä tietokantaa sekä sellaista luetteloa, taulukkoa tai muuta vastaavaa työtä, johon on yhdistelty suuri määrä tietoja, suojataan kopioimista ja yleisön saataviin saattamista vastaan. Suoja on voimassa 15 vuotta työn valmistumisvuodesta tai yleisön saataviin saattamisvuodesta.

Tekijänoikeuden loukkaaminen

Tekijänoikeuden loukkaaminen on rangaistava teko, josta voidaan tuomita joko tekijänoikeuslain 56 a §:n mukaisesti sakkoa tai vakavammissa tapauksissa rikoslain 49 luvun 1 §:n mukaisesti sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta. Vuoden 2006 alusta laittomien tallenteiden maahantuonti yksityiskäyttöön on ollut kiellettyä.

Luvattomasta käytöstä suoritettavasta hyvityksestä, vahingon korvaamisesta ja laittomien kappaleiden menettämisestä valtiolle on tekijänoikeuslaissa erityissäännöksiä.

Teosten tekninen suoja

Tekijänoikeuslain 5 a luvussa ovat säännökset teknisistä toimenpiteistä ja oikeuksien sähköisistä hallinnointitiedoista. Tekijänoikeuslain 50 a §:n mukaan tehokkaita teknisiä toimenpiteitä ei saa kiertää. Tehokkailla teknisillä toimenpiteillä tarkoitetaan esimerkiksi kopiosuojauksia, jotka on suunniteltu tavanomaisessa käyttötarkoituksessa estämään tai rajoittamaan teosten kopioimista ja joilla tämä tavoiteltu kopiosuojaus saavutetaan. Kiertämistä on sellainen suojauksen purkaminen, jossa suojausmenetelmä tehdään tehottomaksi tai sen toimintaan vaikutetaan niin, ettei se enää toimi tarkoitetulla tavalla. Teknisten toimenpiteiden kiertämisen ohella myös tällaisen kiertämisen mahdollistavien tai helpottavien laitteiden, tuotteiden tai osien valmistaminen ja levittäminen on kielletty. Oikeuksien sähköisiä hallinnointitietoja ovat teoksen kappaleessa tai teosta välitettäessä ilmenevät tiedot, joilla tunnistetaan teos, tekijä tai oikeuksien muu haltija taikka jotka ovat tietoja teoksen käyttöehdoista. Tällaisia tietoja ei tekijänoikeuslain 50 d §:n mukaan saa poistaa tai muuttaa.

Kansainvälinen soveltaminen

Tekijänoikeuslainsäädäntöä sovelletaan Suomesta peräisin oleviin suojan kohteisiin. Suojan ulottaminen muista maista peräisin oleviin kohteisiin on järjestetty kansainvälisillä sopimuksilla.