Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa 8/2011

Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa 8/2011

Elinkeinotoiminnassa ei saa käyttää hyvän liiketavan vastaista tai muutoin toisen elinkeinonharjoittajan kannalta sopimatonta menettelyä. Sopimattoman menettelyn kiellolla suojataan elinkeinonharjoittajaa toisen elinkeinonharjoittajan käyttämiltä hylättävinä pidettäviltä menettelyiltä. Hyvän liiketavan vastaista voi olla:

 

  • kilpailijan halventaminen
  • kilpailijan jäljittely ja tämän maineen hyväksikäyttö
  • harhaanjohtava ja totuudenvastainen markkinointi
  • vertaileva markkinointi

 

Elinkeinonharjoittaja ei saa käyttää sanallista, suullista, kuvallista tai muuta sellaista totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa ilmaisua, joka koskee elinkeinonharjoittajan omaa tai toisen elinkeinotoimintaa, ja joka voi vaikuttaa hyödykkeen kysyntään tai tarjontaan. Sopimatonta menettelyä voi olla esimerkiksi toisen yrityksen nimen, tuotteiden tai mainosmateriaalin jäljittely. Niin ikään kiellettyä on esittää toisen elinkeinonharjoittajan mainetta halventavaa tietoa. Tuotemerkit, tavaramerkit ja iskulauseet voivat myös olla kiellon piiriin kuuluvia ilmaisuja. Edellytyksenä on, että totuudenvastainen tai harhaanjohtava tieto on tosiasiallisesti saatettu yhdenkin henkilön tietoon.

Myös markkinoinnille on asetettu tiettyjä vaatimuksia. Markkinointiaineistosta tulee selvästi olla nähtävillä sen kaupallinen luonne sekä se, kenen nimissä markkinointi toteutetaan. Vertaileva markkinointi ei ole sallittua, jos ilmaisun sisältöä ei voida näyttää toteen, markkinointiin liittyy kilpailijoiden halventamista tai se on harhaanjohtavaa. Hyvän liiketavan vastaisena markkinointina pidetään esimerkiksi ilmaisu ”alan markkinajohtaja”, jos yritystä ei voida pitää toimialansa johtavana yrityksenä. Myös markkinoinnissa käytettävät viittaukset jatkuvaan alennusmyyntiin on sopimatonta markkinointia.

Sopimaton menettely elinkeinotoiminnassa voi ilmetä muullakin tavoin. Elinkeinotoiminnassa ei saa luvata arpajaisvoittoa tai muuta sattumanvaraisuuteen perustuvaa etua, jonka saaminen edellyttää hyödykkeen ostamista tai muuta vastiketta. Alennusten, kylkiäisten ja muiden etujen sekä erilaisten arvontoihin ja kilpailuihin osallistumista koskevien ehtojen on oltava yksiselitteisiä ja helposti saatavilla. Myös liikesalaisuuden, teknisen ohjeen ja teknisen esikuvan oikeudeton hankkiminen, käyttäminen ja ilmaiseminen on elinkeinotoiminnassa sopimatonta menettelyä. Kielto koskee kaikkia, hyödyntämis‐ ja ilmaisukielto myös niitä, jotka ovat saaneet salassa pidettävää aineistoa esimerkiksi työsuhteessa oikeutetusti haltuunsa. Kieltoa ei ole ajallisesti rajattu.

Jos yrittäjä kokee, että kilpailija menettelee hyvän liiketavan vastaisesti, tämän voi olla syytä reagoida tilanteeseen. Elinkeinonharjoittaja, johon sopimaton menettely kohdistuu tai jonka toimintaa menettely saattaa vahingoittaa voi viedä asian ratkaistavaksi markkinaoikeuteen tai pyytää lausuntoa Keskuskauppakamarin yhteydessä toimivalta liiketapalautakunnalta. Myös elinkeinonharjoittajien etujen valvomiseksi toimiva rekisteröity yhdistys voi saattaa asian vireille markkinatuomioistuimessa tai pyytää lausuntoa liiketapalautakunnalta.

Markkinaoikeus voi kieltää elinkeinonharjoittajaa tai erityisestä syystä tämän palveluksessa olevaa henkilöä jatkamasta tai uudistamasta sopimatonta menettelyään. Markkinaoikeus ei ole toimivaltainen tutkimaan vahingonkorvauskanteita, rikosasioita tai osapuolten välisten sopimusten tulkintaa, joiden käsittely on tarvittaessa erikseen saatettava käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Liiketapalautakunta antaa asiasta lausunnon, mutta ei voi kieltää markkinointitoimenpidettä tai muuta sopimatonta menettelyä. Tosiasiallisesti lautakunnan ratkaisuja kuitenkin noudatetaan. Elinkeinonharjoittaja voi pyytää liiketapalautakunnalta etukäteen kannanottoa myös siitä, onko esimerkiksi aiottu markkinointikampanja hyvän liiketavan mukaista.