Yrityksen selvitysvelvollisuus työvoiman vuokrauksessa ja alihankinnassa 06/2014

Yrityksen selvitysvelvollisuus työvoiman vuokrauksessa ja alihankinnassa 06/2014

Työvoiman vuokrauksessa työnantaja vuokraa työntekijänsä käyttäjäyrityksen käyttöön. Työvoimanvuokrausyritys on tällöin työntekijän työnantaja, mutta työtä tehdään käyttäjäyrityksessä. Käyttäjäyritys ohjaa ja valvoo työntekijää ja määrää tämän tekemän työn sisällöstä.

Työsopimus on siis työntekijän ja vuokrausyrityksen välillä. Käyttäjäyrityksen ja vuokrausyrityksen välillä solmitaan sopimus työvoiman vuokrauksesta. Käyttäjäyritys maksaa vuokrausyritykselle sopimukseen perustuvan korvauksen, ja työntekijän palkan maksaa hänen oma työnantajansa eli vuokrausyritys.

Tilaajan selvitysvelvollisuus ulkopuolista työvoimaa käytettäessä

Laissa tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta säädetään ulkopuolista työvoimaa käytettäessä selvitettävistä kysymyksistä. Lain velvoitteet koskevat tilaajaa, mutta käytännössä alihankintatyötä suorittavan tai työvoimaa vuokraavan yrityksen on syytä varautua toimittamaan laissa tarkoitetut asiakirjat tilaajalle ennen sopimuksen tekemistä.

Millaisia tehtäviä selvitysvelvollisuus koskee?

Lain velvoitteet koskevat:

  1. tilaajaa, joka käyttää vuokrattua työvoimaa, ja
  2. tilaajaa, jonka työtiloissa tai työkohteessa työskentelee alihankkijan työntekijä silloin, kun tämän työtehtävät liittyvät tilaajan toiminnassa tavanomaisesti suoritettaviin työtehtäviin tai tilaajan tavanomaiseen toimintaan liittyviin kuljetuksiin.

Sellainen alihankintatyö, jota tehdään alihankkijan omissa toimitiloissa, ei kuulu lain soveltamisen piiriin.

Selvitysvelvollisuuden ulkopuolelle jäävät sellaiset tehtävät, jotka voidaan varsinaisen toiminnan toteuttamisen kannalta siihen liittymättöminä antaa ulkopuolisten suoritettaviksi. Tällaisia tehtäviä ovat mm. asianajo-, koulutus-, mainostoimisto-, työpaikkaruokailu-, työterveyshuolto-, vartiointi- ja pitopalvelujen alihankinta, ellei yritys itse toimi näillä toimialoilla.

Lain soveltamisalaan sen sijaan pääsääntöisesti kuuluvat esimerkiksi siivoustyö, isännöintipalveluiden hankinta sekä asunto-osakeyhtiöiden siivous- ja korjaustehtävät sekä tilaajan tavanomaiseen toimintaan liittyvät kuljetuspalvelut.

Rakentamiseen liittyvä laajempi selvitysvelvollisuus

Rakentamisessa ja rakentamiseen liittyvässä korjaus-, hoito- ja kunnossapitotoiminnassa lain soveltamisala on hieman laajempi.

Siellä lakia sovelletaan rakennuttajana toimivaan tilaajaan sekä sopimusketjussa kaikkiin niihin, jotka toimivat yhteisellä työpaikalla työsuorituksen sisältämän kokonaisuuden tilaajina. Näin ollen työkohteen ei tarvitse olla tilaajan oma työkohde, vaan myös nk. yhteinen työpaikka katsotaan laissa tarkoitetuksi työkohteeksi. Rakennusalaa koskeva säännös ei myöskään edellytä, että tilaajan sopimuskumppani olisi työnantaja. Laki ei myöskään edellytä, että rakennustoiminta liittyisi tilaajan omaan toimintaan.

Näin ollen yrityksen toimiessa rakennuttajana esimerkiksi omille toimitiloilleen, on lain tarkoittamat selvitykset pyydettävä. Uudis- ja korjausrakentamisen lisäksi lakia sovelletaan myös maa- ja vesirakennustoimintaan. Myös teiden, ratojen ja väylien hoito, tuotantolaitosten ja alusten kunnossapito- ja huoltotyöt kuuluvat säännösten piiriin.

Selvitysvelvollisuuden rajaukset

Selvitysvelvollisuus koskee tilanteita, joissa vuokrattujen työntekijöiden työskentely kestää yhteensä yli 10 työpäivää tai jos alihankintasopimuksen vastikkeen arvo ylittää 7.500 euroa. Tilaajan ei tarvitse pyytää tietoja, jos hänellä on perusteltu syy luottaa siihen, että sopimusosapuoli täyttää lakisääteiset velvoitteensa. Tavoitteena on välttää turhia selvityksiä.

Tilaajan ei tarvitse pyytää tietoja, jos hänellä on perusteltu syy luottaa sopimuspuolen täyttävän lakisääteiset velvoitteensa sillä perusteella, että sopimuspuolen toiminta on vakiintunutta. Tilaajalla ei olisi velvollisuutta selvittää yli kolme vuotta toimineen yrityksen taustoja, jos tilaajalla ei ole syytä epäillä alihankkijan tai työvoimaa vuokraavan yrityksen rehellisyyttä.

Selvitysvelvollisuutta ei myöskään ole, mikäli tilaajalla on perusteltu syy luottaa sopimuspuolen täyttävän lakisääteiset velvoitteensa sillä perusteella, että tilaajan ja sopimuspuolen sopimussuhdetta voidaan pitää vakiintuneena aikaisempien sopimussuhteiden johdosta. Sopimussuhdetta voidaan pitää vakiintuneena jo noin kahden vuoden jälkeen.

Rakentamistoimintaan liittyvä tilaaja ei kuitenkaan voi vapautua selvitysvelvollisuudesta edellä mainituilla, sopimussuhteen vakiintumiseen perustuvilla perusteilla.

Tietoja ei tarvitse pyytää myöskään silloin, kun sopimusosapuolina ovat valtio, kunta ja seurakunta. Edellä mainittuihin rinnastettavia olisivat julkinen osakeyhtiö, valtion liikelaitos, kunnan omistama yhtiö tai vastaava ulkomainen yritys.

Pyydettävät tiedot

Tilaaja on velvollinen pyytämään sopimuspuoleltaan seuraavat tiedot ennen sopimuksen tekemistä:

  1. onko yritys merkitty ennakkoperintä- ja työnantajarekistereihin sekä arvonlisäverovelvollisten rekisteriin
  2. kaupparekisteriote tai muutoin kaupparekisteristä saadut vastaavat tiedot
  3. todistus verojen maksamisesta, verovelkatodistus tai selvitys siitä, että verovelkaa koskeva maksusuunnitelma on tehty
  4. todistukset eläkevakuutusten ottamisesta ja eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta tai selvitys siitä, että erääntyneitä eläkemaksuja koskeva maksusopimus on tehty
  5. selvitys työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista

Jos sopimuspuolena toimii ulkomainen yritys, on sopimuspuolen toimitettava vastaavat tiedot sijoittautumismaan lainsäädännön mukaisella rekisteriotteella tai vastaavalla todistuksella tai muulla yleisesti hyväksytyllä tavalla. EU-maihin sijoittautuneet yritykset on rekisteröity ainakin kaupparekisteriä ja arvonlisäverovelvollisten rekisteriä vastaaviin rekistereihin. EU-maista Suomeen lähetetylle työntekijälle annetaan nk. A1- tai E 101-todistus, josta voidaan todeta, että työntekijä kuuluu lähettävän maan sosiaaliturvajärjestelmän piiriin oman työnantajansa vakuuttamana.

Jos sopimusosapuolten välillä tehty sopimus on voimassa yli 12 kuukautta, sopimusosapuolen on toimitettava tilaajalle todistus verojen maksamisesta ja todistus eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta 12 kuukauden välein.

Toimitettavat selvitykset eivät saa olla 3 kuukautta vanhempia, joten sellaisen alihankintayrityksen, joka jatkuvasti tarjoaa laissa tarkoitettua työtä useille eri tilaajille, on uusittava selvitykset säännöllisin väliajoin.

Tilaajan on säilytettävä saamansa selvitykset vähintään 2 vuotta siitä, kun sopimusta koskeva työ on päättynyt.

Tietojen luovuttaminen

Tilaajan tulee pyynnöstä ilmoittaa vuokratyöstä tai alihankinnasta tehdystä sopimuksesta luottamusmiehelle. Asiasta ilmoitettaessa on selvitettävä käytettävän työvoiman määrä, yrityksen yksilöintitiedot, työkohde, työtehtävät, sopimuksen kesto ja sovellettava työehtosopimus tai keskeiset työehdot sekä mahdollisen vuokratyövoiman käytön syy.

Tilaaja ei saa ilmaista alihankkijalta saamiaan salassa pidettäviä, siis veroja ja eläkemaksuja koskevia, tietoja eteenpäin.

Vuokratun työntekijän, siis työvoimanvuokrausyrityksen, on annettava henkilöstön edustajalle vuokratun työntekijän ja hänen työnantajansa välisen erimielisyyden selvittämiseksi tarpeelliset tiedot, jos työntekijä hänet siihen valtuuttaa.

Laiminlyöntimaksu

Tilaaja voidaan tuomita maksamaan laiminlyöntimaksua, jos tämä on:

  1. laiminlyönyt laissa tarkoitetun selvitysvelvollisuuden;
  2. tehnyt sopimuksen liiketoimintakieltoon määrätyn elinkeinonharjoittajan kanssa tai yrityksen kanssa, jonka yhtiömies taikka hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja taikka muussa siihen rinnastettavassa asemassa oleva henkilö on määrätty liiketoimintakieltoon; taikka
  3. tehnyt laissa tarkoitetun sopimuksen, vaikka hänen on täytynyt tietää, että sopimuksen toisella osapuolella ei ole tarkoitus täyttää sopimuspuolena ja työnantajana lakisääteisiä velvoitteitaan.

Laiminlyöntimaksun suuruus on vähintään 1.600 euroa ja enintään 16.000 euroa

Laiminlyöntimaksun suuruutta määrättäessä otetaan huomioon selvitysvelvollisuuden rikkomisen aste, laatu ja laajuus sekä tilaajan ja tämän sopimuspuolen välisen sopimuksen arvo. Laiminlyöntimaksua alentavana tekijänä otetaan huomioon tilaajan pyrkimys estää tai poistaa laiminlyönnin vaikutukset ja sitä korottavana tekijänä tilaajan laiminlyönnin toistuvuus, suunnitelmallisuus ja muut olosuhteet.

Laiminlyöntimaksu voidaan jättää määräämättä tai määrätä maksettavaksi vähimmäismäärää pienempänä, jos tekoa voidaan pitää vähäisenä ja maksun määräämättä jättäminen tai määrääminen vähimmäismäärää pienempänä on kohtuullista olosuhteet huomioon ottaen.

Laiminlyöntimaksua ei määrätä, jos tilaaja on täyttänyt lain 5 §:n mukaisen selvitysvelvollisuuden, eikä esitetyistä tiedoista, todistuksista tai selvityksistä ole ilmennyt, että sopimuskumppani tai muu taho on ollut liiketoimintakiellossa.